Math Problem Statement

Olkoon f (x,y)= arctan (y/x), x ei ole 0,y ∈R, ja G(t)= (cos t,sin t), t ∈R. Yhdistetty funktio h= f ◦G on hyvin määritelty kaikissa muissa pisteissä

t ∈R, paitsi kun t = π/2 + nπjollain n ∈Z (koska tällöin cos t = 0). Laske h′(t) käyttäen ketjusääntöä

Huomautus: h ei ole funktio h(t)= t, koska arkustangentin arvot ovat aina välillä (−π/2,π/2 ).

Solution

Annetaan funktio f(x,y)=arctan(yx)f(x, y) = \arctan \left( \frac{y}{x} \right) ja parametroitu kaari G(t)=(cost,sint)G(t) = (\cos t, \sin t), missä tRt \in \mathbb{R}. Tarkastellaan yhdistettyä funktiota h(t)=f(G(t))h(t) = f(G(t)), joka on määritelty seuraavasti:

h(t)=arctan(sintcost)=arctan(tant).h(t) = \arctan \left( \frac{\sin t}{\cos t} \right) = \arctan(\tan t).

Tässä vaiheessa tiedämme, että arkustangentin arvo on aina välillä (π2,π2)\left( -\frac{\pi}{2}, \frac{\pi}{2} \right), joten:

h(t)=tva¨lilla¨π2<t<π2.h(t) = t \quad \text{välillä} \quad -\frac{\pi}{2} < t < \frac{\pi}{2}.

Jos tt menee yli tämän välin, arkustangentti palauttaa kulman, joka on "kierretty" takaisin tähän väliin. Tämä tarkoittaa, että funktio h(t)=arctan(tant)h(t) = \arctan(\tan t) ei ole yksikäsitteinen tietyillä tt-arvoilla.

Nyt lasketaan h(t)h'(t) käyttäen ketjusääntöä. Ketjusäännön mukaan, jos h(t)=f(G(t))h(t) = f(G(t)), niin

h(t)=f(G(t))G(t),h'(t) = \nabla f(G(t)) \cdot G'(t),

missä f(x,y)\nabla f(x, y) on funktion f(x,y)f(x, y) gradientti ja G(t)G'(t) on G(t)G(t):n derivaatta. Lasketaan nämä osat:

  1. Gradientti f(x,y)\nabla f(x, y): Funktio f(x,y)=arctan(yx)f(x, y) = \arctan \left( \frac{y}{x} \right) on implisiittinen funktio, joten sen gradientti voidaan laskea osittaisderivaatalla. Lasketaan ensin osittaisderivaatat xx:n ja yy:n suhteen:

    fx=yx2+y2,fy=xx2+y2.\frac{\partial f}{\partial x} = -\frac{y}{x^2 + y^2}, \quad \frac{\partial f}{\partial y} = \frac{x}{x^2 + y^2}.

    Siis

    f(x,y)=(yx2+y2,xx2+y2).\nabla f(x, y) = \left( -\frac{y}{x^2 + y^2}, \frac{x}{x^2 + y^2} \right).

  2. Derivaatta G(t)G'(t): G(t)=(cost,sint)G(t) = (\cos t, \sin t), joten sen derivaatta on:

    G(t)=(sint,cost).G'(t) = (-\sin t, \cos t).

  3. Derivaatta h(t)h'(t): Nyt voimme laskea h(t)h'(t):

    h(t)=f(G(t))G(t)=(sintcos2t+sin2t,costcos2t+sin2t)(sint,cost).h'(t) = \nabla f(G(t)) \cdot G'(t) = \left( -\frac{\sin t}{\cos^2 t + \sin^2 t}, \frac{\cos t}{\cos^2 t + \sin^2 t} \right) \cdot (-\sin t, \cos t).

    Koska cos2t+sin2t=1\cos^2 t + \sin^2 t = 1, saamme:

    h(t)=(sint,cost)(sint,cost).h'(t) = \left( -\sin t, \cos t \right) \cdot (-\sin t, \cos t).

    Lasketaan pistetulo:

    h(t)=(sint)(sint)+(cost)(cost)=sin2t+cos2t=1.h'(t) = (-\sin t)(-\sin t) + (\cos t)(\cos t) = \sin^2 t + \cos^2 t = 1.

Näin ollen yhdistetyn funktion h(t)h(t) derivaatta on:

h(t)=1.h'(t) = 1.

Yhteenveto: Funktio h(t)=arctan(tant)h(t) = \arctan(\tan t) on hyvin määritelty ja sen derivaatta on h(t)=1h'(t) = 1, paitsi silloin, kun t=π2+nπt = \frac{\pi}{2} + n\pi, koska tällöin cost=0\cos t = 0.

Onko tämä selkeä? Tarvitsetko tarkennuksia tai lisäkysymyksiä?

  1. Miten ketjusääntöä sovelletaan muissa parametrisoiduissa funktioissa?
  2. Mitä tarkoittaa, että arkustangentin arvot ovat välillä (π2,π2)\left( -\frac{\pi}{2}, \frac{\pi}{2} \right)?
  3. Miten tarkastella funktion määrittelyä epäjatkuvuuspisteiden ympärillä?
  4. Mikä on arctan(tant)\arctan \left( \tan t \right) funktio monivaiheisena (pieninä ja suurina tt-arvoina)?
  5. Mitä tapahtuu, jos tt on π2+nπ\frac{\pi}{2} + n\pi?

Vinkki: Jos funktio on määritelty tietyllä välin ulkopuolella, kuten arctan\arctan kanssa, on tärkeää ymmärtää, miten funktio kääntää arvot takaisin haluttuun väliin!

Ask a new question for Free

By Image

Drop file here or Click Here to upload

Math Problem Analysis

Mathematical Concepts

Trigonometry
Calculus
Chain Rule
Inverse Trigonometric Functions

Formulas

f(x, y) = arctan(y/x)
G(t) = (cos t, sin t)
h(t) = arctan(tan t)
h'(t) = ∇f(G(t)) · G'(t)

Theorems

Chain Rule
Gradient of arctan function

Suitable Grade Level

Grades 11-12